"Markkinoiden parasta rautaa"

Hippa kävi maanantaina Kouvolan Evidensiassa röntgenissä murtuman takia. Reissu meni hyvin. Alla on nähtävissä kuvat. Kuvissa näkyy värttinä- ja kyynärluun (radius ja ulna) murtumat. Murtuma on onneksi siisti, eikä siinä ole irtopaloja. Tänään (tai tiistaina) Hipan jalka leikattiin. Leikkaava lääkäri oli ortopedi Esa Kesti. 

Leikkauksessa värttinäluun päät liitettiin yhteen metallilevyn ja ruuvien avulla. Kyynärluun päät asetettiin kohdakkain, mutta niitä ei kiinnitetty. Suunnitelmana on jättää metallilevy paikalleen, sillä sen ei pitäisi haitata koiraa millään tavalla ja nukutuksissa sekä leikkauksissa on aina omat riskinsä. Hipalla onkin nyt jalassaan "markkinoiden parasta rautaa" lääkärin sanojen mukaan. Omasta mielestäni se saattaa myös olla markkinoiden kalleinta (:D), mutta mitä sitä ei tekisi koiransa vuoksi, jos se näin voi jatkaa normaalia elämää.

Perjantaina meillä on edessämme ensimmäinen lastan vaihto leikkauksen jälkeen, mikäli tarvetta sen uusimiselle ei aiemmin tule. Tällöin otan myös Luckyn mukaan ja uusin sille samalla rokotukset, eipä tarvi niitä sitten taas hetkeen murehtia. Tulee kätevästi hoidettua samalla kerralla sitten sekin. 

Jalka on ilmeisesti tarkoitus pitää lastoitettuna vain kaksi viikkoa, jonka aikana lasta vaihdettaisiin 2-3 kertaa. Hipalla on nyt melko ankeat ajat edessä, sillä häkissä tulisi nyt viettää suurin osa ajasta. Täytyy koittaa kehitellä sille jotakin rauhallista tekemistä toipilasajaksi. Kuuden viikon päästä on kontrolliröntgen, ellei sille tule tarvetta jo aiemmin. Ennuste jalan korjaantumiselle on näillä näkymin hyvä ja toivotaan, ettei takapakkia tule. Lääkärin mukaan Hipalla oli vielä kasvulinjat auki, mikä tarkoittanee sitä, että Hipalle olisi vielä odotettavissa lisää korkeutta, vaikka ei sen kyllä enää olisi tarvinnut kasvaa. Murtuma toki vaikuttanee kasvuun jonkin verran.

Tänään (17.10.) on kulunut päivälleen neljä vuotta siitä, kun ensimmäinen koirani Einari jouduttiin lopettamaan munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. Sain maanantain eläinlääkärikäynnillä kirjallisena Einarin munuaisista otetun koepalan tuloksen, mutta "lääkärikielellä" ja vielä englanniksi kirjoitetun tuloksen suomentaminen ja varsinkin ymmärtäminen voi olla työn ja tuskan takana. On minulle tuloksesta kerrottu jo silloin neljä vuotta sitten, mutta täytyy sanoa, että tulos meni ehkä hiukan ohi korvien silloin. Tulos kyllä kiinnosti, mutta keskittyminen kuuntelemiseen ja asian muistamiseen oli sillä hetkellä hyvin heikko. Saa nähdä milloin saan aikaan tuottaa jonkinlaisen suomennoksen tuloksesta. Nyt ei pysty. Alla vielä muutama kuva Einarista tai Eikasta tai Aurinkopojasta. Rakkaalla koiralla oli monta nimeä.

Pikku-Eikka